Teksti: Annamari Maukonen

Kuhmo-talon ikkunaan heijastelee ilta-aurinko. Läheisen Lammasveden pinta väreilee kesäillassa. Sisällä talossa soivat haitari ja viulu. Nuoret soittajat ovat kaapanneet yleisönsä. Kuhmolainen kulttuuriyhtälö, luonto ja musiikki ovat jälleen kerran sykähdyttäneet.

Kulttuurielämyksen takana on kulttuurituottaja Kaisa Kilponen yhdessä Kuhmon Kalevalaisten Naisten aktiivien kanssa. Paikalliset voimat ovat jo kymmeniä vuosia kokoontuneet yhteen Kuhmon Kamarimusiikkia tekemään. Kesäkuussa samoista aineksista Kuhmoon oli rakennettu Kalevalaisten Naisten kulttuuripäivät. Paikalliset taitajat ja tekijät lyöttäytyivät jälleen yhteen ja paikalliskulttuuri kukoisti.

Yhteisöllisyys vahvistaa hyvää oloa ja elämäniloa

Yhdessä tekeminen on voima ja mahdollisuus myös sosiaali- ja terveydenhuollon kulttuurikattauksen laatimisessa. Sote-ammattilaiset näkevät mitä vanhukset, nuoret, lapset ja muut erityisryhmät kaipaavat, taiteilijat osaavat niitä tarjota ja tuottajat tuottaa. Kolmikanta toimii, kun tekijät löytävät toisensa. Hyvinvoinnin välitystoimiston tavoitteena on ohjata yhteisen tuotteen ääreen nämä eri alojen osaajat.

Humanistisesta ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi valmistunut Kaisa Kilponen teki opinnäytteensä Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluille kehittämällä Taideapteekki-konseptia. Ydinajatuksena Taideapteekissa on tarjota ja myydä kulttuuripillereitä eli tuotteistettuja taide- ja kulttuurielämyksiä.

Nyt heinäkuussa Kuhmon Kamarimusiikki kokoaa eri-ikäisiä ihmisiä kaikkialta maailmasta nauttimaan musiikista, luonnosta ja paikallisista herkuista. Kaikille musiikin ystäville se ei ole mahdollista. Kun et enää jaksa itse lähteä etsimään elämyksiä, niitä pitäisi olla tarjolla vaivattomasti ja luontevasti lähellä. Hyvinvoinnin välitystoimisto on yksi lenkki näiden palvelujen mahdollistajana.

Jos olet taitelija, tuottaja tai sote-alan ammattilainen, sinulla on nyt mahdollista hakeutua yhteiseen Tatu ja Sote –koulutukseen Jyväskylään, Lappeenrantaan tai Turkuun. Koulutuksen aikana tavoitteena on luoda toimivia kulttuuri- ja taidetuotteita sekä palveluja yhteiseen käyttöön. Musiikki, runot, tanssi tai kuvataide voivat olla osa päiväkeskuksen tai sairaalan arkea.

Annamari Maukonen
lehtori
Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kirjoittaja: Birgitta Lehto

Miksi terveydenhuollossa tarvitaan taidetta? On todettu, että taiteella on terveyttä edistävä vaikutus sekä potilaille, henkilökunnalle että potilaiden läheisille. Taiteen avulla voidaan tuoda varsinkin potilaille monenlaista ajanvietettä.  Se saa sairaankin ihmisen ajatukset siirtymään omasta itsestä johonkin muuhun, joskus jopa mielikuvitusmaailmaan. Esimerkiksi hyvän, rauhoittavan musiikin avulla voi rentoutua ja antaa ajatustensa lentää kauas menneisyyteen tai kenties tulevaisuuteen.

Kaunis maalaus vuodeosaston oleskelutilassa ilahduttaa ja virkistää monen paikalle tulevan potilaan mieltä. On ollut perinteistä, että sairaalan seinät ovat valkoiset ja ”steriilit”. Värejä ei aikaisemmin uskallettu juurikaan käyttää. Viime vuosien aikana suuntaus on muuttunut. Värejä on alettu käyttää jopa rakennusten ulkoseinissä, mikä tekee sairaalaan tulemisen paljon miellyttävämmäksi.

Taide tuo hyvän mielen ja lisää kaikkien jaksamista

Erilaiset kuoroesitykset ja niin sanotut vierailevat taitelijat lähinnä musiikin alueelta ovat kuuluneet perinteisesti joihinkin juhlapäiviin sairaalassa. Potilaan kunnosta ja hoitopaikasta riippuen he kaipaavat useasti osaston arkeen sitä niin sanottua ”normaalia elämää”, mitä he elävät sairaalan ulkopuolella oman sosiaalisen verkostonsa ja ystäviensä kanssa. Pitääkö potilaan elämänlaadun taiteen ja henkisen nautinnon osalta muuttua, kun hän on sairaalassa tai hänen kotinsa on esimerkiksi palvelutalossa? Taiteen ansiosta potilailla ja henkilökunnalla on parempi mieli. Tämä taas edistää molempien osapuolien jaksamista ja hoitajien sekä lääkärien työviihtyvyyttä.

Ydinajatukseni on, kuinka taide saadaan liitettyä luonnollisena ja potilaan hoitoon kuuluvana asiana terveydenhuoltoon. Meillä on paljon korkeasti koulutettuja taiteen ja tuottajien ammattilaisia, joiden osaamista ja asiantuntemusta yhteiskuntamme tulisi käyttää suunnitellusti. Uskon, että taiteen voimalla moni potilas paranisi nopeammin ja kenties loppujen lopuksi hoitopäiväkustannuksissakin voitaisiin säästää.

Myönteinen asenne taidetta kohtaan terveydenhuollossa luodaan jo hoitoalan koulutuksessa. Tältä osin opetussuunnitelmissa on tarvetta muutokseen. Tämän lisäksi jo uudisrakennusten suunnitteluvaiheessa tulee varata rahaa taiteen tekemiselle. Jossakin päin maatamme on näin toimittukin. On tärkeää, että taide ja terveydenhuolta kohtaavat toisensa oikea-aikaisesti. Heitänkin kehään tämän blogin lukijalle kysymyksen: Kuinka sinä omalta osaltasi edistäisit taiteen ja terveydenhuollon kohtaamista suunnitellusti?

Kauniit värit ja esineet luovat viihtyvyyttä

Itselläni on pitkä työura hoitotyössä monenlaisissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Olen päässyt myös suunnittelemaan uutta hoitoympäristöä potilaille sairaalan saneerauksen yhteydessä. Saneerausprojektissa oli onnekseni mukana arkkitehti, joka halusi ympäristöön kauniita värejä ja esineitä. Ehkä asian voisi ilmaista vielä paremmin niin, että oli ilo työskennellä yhdessä, koska näkemyksemme olivat samanlaiset. Itse asiassa koko henkilökunta sai mahdollisuuden vaikuttaa värien ja materiaalien valintaan. Tämä oli tärkeää työpaikan viihtyvyyden kannalta.

Remontin helmeksi syntyi paikallisen taiteilijan tekemä upea öljyvärimaalaus osaston käytävän päätyseinään. Maalaus toi sinisen Saimaan jokaisen osastolla olevan potilaan silmien eteen vielä paremmin, vaikka Saimaan siniset aallot kimmelsivät osaston ikkunoista. Maalauksen lähelle sijoitettiin pöytä ja tuolit, jolloin paikalla istuvat todellakin tunsivat olevansa veden äärellä. Samaa teemaa jatkettiin muilla osastoilla saneerauksen yhteydessä. Tästä on jo kulunut vuosia, mutta yhä vieläkin tämä upea teos ilahduttaa katsojansa silmiä.

Birgitta Lehto
lehtori
Saimaan Ammattikorkeakoulu