Miksi Hyvinvoinnin välitystoimisto?

 

Taiteen hyvinvointivaikutuksista on tehty paljon tutkimusta lähivuosina. Professori Marja-Liisa Honkasalo korostaakin Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – toimintaohjelman loppuraportissa laadukkaan tutkimustiedon suurta määrää. Tämänhetkisenä haasteena ei ole enää niinkään hyvinvointivaikutusten perustelu, vaan tutkimustiedon saaminen läpi päätöksenteossa. Honkasalon mukaan tulosten kuvaaminen numeraalisesti ei ole aina mahdollista näin laajan ja monipolvisen aiheen kyseessä ollessa, kun taas päättäjät toimivat usein numeroiden pohjalta.

Luovuuden merkityksestä talouden moottorina on kirjoitettu lähivuosina paljon, ja taiteen kyseenalaistava luonne tekeekin siitä hyvän luovan ajattelun harjoittelukentän esimerkiksi nuorille. Laskelmien mukaan yhden nuoren syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset. Kun syrjäytymisuhan alaisia on tällä hetkellä laskettu olevan runsas 50 000, mahdolliset tulevat kustannukset ovat miljardiluokkaa. (Eduskunta 2014.) Näin ollen yhdenkin nuoren syrjäytymiskehityksen katkaisemisella on suuret ja kauaskantoiset taloudelliset vaikutukset.

Oona Tikkaoja
Oona Tikkaoja, Hyvinvoinnin välitystoimisto, Humak.

Kulttuuri tuo terveyttä

Kansalaisten kulttuuriin osallistuminen ja hyvinvoinnin edistäminen linjataan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategiassa yhdeksi vaikuttavuustavoitteeksi (Opetusministeriö 2009, 23). Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma puolestaan on listannut tavoitteekseen kehittää luovan toiminnan edellytyksiä mm. lisäämällä monipuolisesti taiteen soveltavaa käyttöä yhteiskunnassa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014). Neurologian dosentti Markku T. Hyypän mukaan aktiiviset kulttuurin kuluttajat elävät terveempinä ja keskimäärin 2-3 vuotta pitempään kuin kulttuuria harrastamattomat (Duodecim, 2013).

Taiteen entistä vahvempi integrointi arkeen hyödyttää paitsi taiteen kokijoita, myös koko taiteen kenttää luomalla monenlaisia mahdollisuuksia kehittää alaa. Esimerkiksi kuvataiteen ansaintalogiikka on monesti hyvin hankala, koska se perustuu uniikkiteosten myyntiin. Taiteen soveltava käyttö luo uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia myös taiteilijoille ja tuottajille. Osa kentän toimijoista kuitenkin pelkää taiteen liiallista välineellistämistä, joten soveltavaa käyttöä kehitettäessä on huolehdittava työn korkeasta laadusta ja taiteen erityisluonteen huomioimisesta.

Tuotanto-osaamiselle on tarve

Taiteen soveltavan käytön kenttää on kehitetty lähivuosina useilla merkittävillä hankkeilla (esim. Taika, Osaattori , Hymykuopat). Näissä on koulutettu pääosin taiteilijoita ja sote -alan henkilöstöä. Ongelmaksi on havaittu tuotanto-osaamisen puute. Tuottajaa tarvitaan koordinoimaan ja kehittämään sekä käytännön projekteja että alaa laajemmin. Tämä Humanistisen ammattikorkeakoulun vetämä ESR-rahoitteinen hanke Hyvinvoinnin välitystoimisto kokoaa yhteen taiteilijat, tuottajat ja sote-alan toimijat.  Kärkenä on tuottajaosaamisen hyödyntäminen taiteen viemisessä monenlaisten ihmisten arkeen. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ymmärretään jo laajasti, mutta kulttuuripalvelut eivät vielä kuulu sosiaali- ja terveyssektorin perusrakenteisiin, vaan ovat satunnaisia ja monesti riippuvaisia yksittäisten ihmisten mielenkiinnosta.

Hankkeessa pyritään vaikuttamaan tähän ongelmaan monin keinoin. Tuotamme ja jaamme tietoa sekä pidämme yllä aktiivista keskustelua taiteen mahdollisuuksista. Kehitämme tuotteita ja ansaintalogiikoita siten, että sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden on helpompi ostaa selkeitä palveluja. Näin myös taiteilijat ja tuottajat saavat työstään paremman palkan, kun jokaista tilausta ei tarvitse suunnitella alusta alkaen erikseen. Hankkeen keskiössä on myös vankka näkemys siitä, että tuotteistaminen ja soveltavuus eivät automaattisesti heikennä taiteen laatua (esimerkkinä göteborgilaisen tuotantoyrityksen TILLT:in projektit).

Oona Tikkaoja
Lehtori/projektipäällikkö
Humanistinen ammattikorkeakoulu/Hyvinvoinnin välitystoimisto

Hae koulutukseen (haku päättyy 23.8.2015 klo 23:59*)

(*Koska hakulomakkeeseen merkittyä aikaisemman haun päättymiskellonaikaa ei oltu merkitty verkkosivuille, jatkoimme hakua, että kaikki kiinnostuneet saavat mahdollisuuden hakemiseen)

Lue lisää Hyvinvoinnin välitystoimiston koulutuksista ja hae mukaan osoitteessa http://www.hvvt.fi!

Näistä löytyy lisätietoa

Duodecim 2013. Uutuuskirja: Kulttuurifriikki elää pidempään kuin sohvaperuna. Duodecim Kustannus oy. http://www.duodecim.fi/etusivu?p_p_id=uutisportlet_WAR_uutistenjulkaisuportlet_INSTANCE_N5Iy&p_p_lifecycle=0&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=2&_uutisportlet_WAR_uutistenjulkaisuportlet_INSTANCE_N5Iy_uutis_id=11088

Eduskunta 2014. Tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2014. Viitattu 28.8.2014. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/trvm_1_2014_p.shtml

Honkasalo, Marja-Liisa 2015. Taide, taidelähtöisyys ja tutkimus. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia –toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. STM
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125920/URN_ISBN_978-952-00-3578-5.pdf?sequence=1

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014. Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma . Viitattu 28.8.2014. http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/taide-_ja_taitelijapoliittinen_ohjelma/?lang=fi

Opetusministeriö 2009. Kulttuuripolitiikan strategia 2020. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 12. Viitattu 28.8.2014. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm12.pdf?lang=fi

TILLT, 2015. Aktuella projekt.

http://www.tillt.se/aktuella-projekt-23090522

Muuta ajankohtaista

Tommola, Anna 2015. Taiteesta kannattaa haltioitua: se pitää terveenä. HS 21.5.2015.
http://www.hs.fi/elama/a1432090185552

Majava, Antti ja Kantokorpi, Otso 2015. Taiteen puheeksiottamisen opas. Taike.
http://taiteenpuheeksiottamisenopas.taike.fi

Rosenlöf, Anna-Mari 2014. Rakenteita ratkomassa. Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön käytäntöjä ja toimintamalleja. Taike.
http://issuu.com/rakenteitaratkomassa/docs/rakenteitaratkomassa_2ee04e26e63a58