Aidosti tarvelähtöistä kehittämistä alusta loppuun

Taide ja kulttuuri pysyväksi osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia

Taidelähtöisiä palveluita on viety sosiaali- ja terveysalalle jo vuosikymmeniä ja kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Asiaa on tutkittu paljon ja kokemusten tueksi on saatu myös kliinistä näyttöä (lisää tietoa mm. täältä ArtsEqualin katsaus), jonka mukaan taide ja kulttuuri voivat mm. nopeuttaa paranemisprosessia sekä parantaa elämänlaatua eli toisin sanoen viemällä taidetta ja kulttuuria ulos perinteisistä ympyröistä voidaan edistää terveyttä.

Miksi sitten tämän kaltaista terveyttä edistävää toimintaa ei hyödynnetä laajemmin ja useimmiten toiminta jää kertaluonteiseksi? Tutkimuksissa ja kokemuksissa on saatu selkeää näyttöä myös taloudellisista eduista, joten tuntuu hullulta, etteivät taide ja kulttuuri ole jo pysyvä osa sosiaali- ja terveysalaa. Lisäksi taide- ja kulttuurikentällä on paljon toimijoita, joita kiinnostaa osallistavien taidepalveluiden tuottaminen, mutta väyliä asiakkaiden löytämiseksi ei meinaa löytyä. Toisaalta sote-ammattilaiset kaipaavat uudenlaisia lähestymistapoja asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta he eivät tunne taide- ja kulttuurikenttää tai sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Hyvinvoinnin välitystoimiston ensi askeleet

Näihin kysymyksiin tai haasteisiin alkoi Humanistinen ammattikorkeakoulu hakemaan ratkaisumahdollisuuksia yhdessä muutaman muun toimijan kanssa keväällä 2015. Syntyi hankehakemus ja Hyvinvoinnin välitystoimisto sai alkunsa. Robinia mukaillen puuttuvaksi palaseksi todettiin ainakin kulttuurituottajaosaaminen – liima, joka liittää yhteen eri toimialat ja pyrkii rajapintatyöskentelystä liitospintatyöskentelyyn. Toiseksi merkittäväksi tekijäksi todettiin moniammatillinen työskentely. Aiemmin taidetta ja kulttuuria on viety sote-sektorille taiteilijavetoisesti. Me Hyvinvoinnin välitystoimistossa uskomme, että pysyviin tuloksiin päästään tuomalla kehittämistyöhön osaamista niin tuottaja-, taiteilija- kuin sote-sektoreilta. Sen lisäksi, että moniammatillisuus on tiivis osa välitystoiminnan rakentamista, on se otettu myös osaksi itse palvelutuotteiden kehittämistä.

Oppia taidepalveluiden välitykseen on haettu mm. New Yorkista. Kuvassa vasemmalta Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kaarina Gould, Humakin Oona Tikkaoja ja Minna Taipale, Saimaan ammattikorkeakoulusta Outi Peippo sekä Humakista Sanna Pekkinen.

Yhteistyöllä haluttuun lopputulokseen

Olemme saaneet huomata, että oivalluksemme eivät ole menneet tyystin harhaan. Hyvinvoinnin välitystoimiston perässä on syntynyt useita kehittämishankkeita, jotka pohtivat taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusmahdollisuuksia eri näkökulmista. Lisäksi hallitusohjelmassa näiden vaikutusten edistäminen on omana kohtanaan. Asiaa viedään eteenpäin nyt siis monen tahon voimin, mutta työ vie silti aikaa ja resursseja. Oman näkemykseni mukaan olennaisinta olisi nyt kristallisoida yhteiset tavoitteet sekä päämäärät ja alkaa pyrkimään niitä kohti aidosti yhdessä. Kaikille riittää varmasti työsarkaa, mutta kehittämisresurssit ovat rajallisia. Siksi on erityisen tärkeää, että työ etenee yhtenä rintamana, jotta pystymme varmasti palvelemaan kentän tarpeita niin taide- ja kulttuurikentän kuin sosiaali- ja terveyssektorin näkökulmista.

Odotuksista tuloksiin

Odotukset Hyvinvoinnin välitystoimistoa kohtaan ovat suuret. Kuinka saamme vietyä työmme maaliin kunnialla? Olemme oppineet todella paljon ja uskon, että työllämme on ollut merkitystä kentän kehittymiseen. Kehittämistyön viimeiset kuukaudet ovat alkamassa ja sen ajan käytämme tulosten juurruttamiseen ja jatkojalostamiseen yhdessä kentän toimijoiden kanssa. Koska olemme alusta saakka pyrkineet parhaamme mukaan kuulemaan kentän ääntä, haluamme jatkaa sillä tiellä loppuun asti. Yli 15 vuoden kehittämistyökokemuksella uskallan sanoa, ettei hienoimmista hienoinkaan idea jää elämään, jollei sitä saada osaksi olemassa olevaa toimintaa. Tästä syystä haemmekin nyt mukaan alueellisia toimijoita (linkki hakuun) ja kuluvan elokuun aikana aukeaa haku myös valtakunnalliselle brändiluotsille. Hyvinvoinnin välitystoimiston alkusoinnut on nyt soitettu, koko biisin soittamiseen tarvitaan mukaan koko toimijakenttä!

Robinin tahdissa leppoisaa loppukesää toivottaen,

Minna Taipale
Asiantuntija
Hyvinvoinnin välitystoimiston aluekoordinaattori

Tarinapöydässä keksitään, kerrotaan ja kuullaan tarinoita

Julkaistu 14.2.2017

Punainen liina pöydällä, lamppujen valokeilat syventävät liinan väriä ja piirtävät pöydälle ilmestyvät esineet esiin kuin teatterin lavalla. Kahdeksan osallistujaa, kahdeksan erilaista elämäntarinaa on kokoontunut saman pöydän ääreen. Kaksi ohjaajaa toivottaa tervetulleeksi Tarinapöytään. Pöydälle nostetaan Tarinalaukusta vielä yksi osallistuja – hopeapukuinen nukke jonka nimeä vetäjät eivät muista. Mikä hänen nimensä voisi olla? Osallistujilta tulee ehdotuksia ja yhdessä päätetään: Hopeakutri. Hän on yhden tarinan päähenkilö, ja monien tarinoiden todistaja tänään.

Näin alkaa Tarinapöytä-tuokion testaus osallistujien kanssa Turun Kerttulin vanhainkodin ”Senioriklupilla” tammikuun alkupäivinä. ”Senioriklupi” on maksutonta päivätoimintaa turkulaisille senioreille ja tarjoaa paikan testata kehiteltävää palvelua. Tuokio on tekijöiden toinen testauskerta ikäihmisten kanssa. Tällä kertaa osallistujat ovat omissa kodeissaan asuvia toimintakykyisiä eläkeläisiä. Ensimmäisellä kerralla Tarinapöytää testattiin vanhainkodin osastolla asuvien eritasoisesti muistisairaiden kanssa. Silloin käytössä oli hieman erilaiset tarinankerrontamuodot ja tehtävät. Edessä on vielä yhteensä 6 pilottikertaa erityyppisissä palvelutaloissa, hieman eri taustaisille ja kuntoisille ikäihmisille. Näin Tarinapöytä -palvelun konsepti hioutuu toimivaksi tuotteeksi.

Muusikko Anna Arola, sosiaali- terveysalan lehtori, kuntoutuksen asiantuntija Taina Halsvaha ja lavastaja, taiteen tutkija Laura Gröndahl kehittävät ”Tatu ja Sote – taiteen tuotanto hyvinvointityössä” -valmennuksessa ikäihmisten toimintakykyä tukevaa Tarinapöytä -palvelua. Kehittämiseen on osallistunut myös tuottaja Susanne Nieminen. Puolessa välissä valmennusta on palvelun testaamisen ja pilotoinnin vaihe, jolloin palvelua kehitetään yhdessä osallistujien kanssa. Moniammatillinen tiimi on syntynyt valmennuksen alussa tutustumalla toisiinsa ja kartoittamalla yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Näitä ammattilaisia yhdisti kiinnostus ikäihmisiin kohderyhmänä. Väestön vanheneminen ja eliniän pidentyminen onkin yksi sosiaali- ja terveyspalveluja haastava trendi, johon taidelähtöisillä palveluilla on paljon annettavaa. Ammattimaisesti kehitetty ja toteutettu taidelähtöinen toiminta tukee psykososiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä.

Psykososiaalista toimintakykyä voi kuvata mm. osallisuutena ja elämänhallinnan tunteena. Nämä tekijät vaikuttavat ratkaisevasti ikäihmisten koettuun hyvinvointiin fyysisen terveyden ja liikuntakyvyn ohella. Tarinapöydässä ollaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yhdessä ja yksin kerrottavien tarinankappaleiden kautta. Tarinat voivat olla tehtävästä riippuen fiktiivisiä tai omiin muistoihin ja elämänkokemuksiin pohjautuvia. Tarinapöytää rytmittää niin puhuminen kuin kuunteleminenkin. Välillä pysähdytään teemaan liittyvän musiikin ääreen. Tarinapöydässä toisilleen tututkin ihmiset voivat kuulla ja kertoa asioita, joita arkipäivän vuorovaikutus ei tuo esiin. Ohjattu tarinankerronta tuo mukaan myös fiktion tason, jonka turvin voi kenties kokea tai muistaa tunteita ja ajatuksia, joihin arjessa ei yllä tai jotka ovat painuneet muistin ulottumattomiin. Tarinapöytä-konseptissa luodaan toimintaympäristö, joka nousee hieman arjesta. Teatterin tuntu saadaan aikaan pienillä elementeillä, jotka herättävät mielikuvituksen, assosiaatiot ja auttavat kertomaan helposti vaikkapa havaintoja kuvassa olevista ihmisistä tai keksimään Hopeakutrin kosijan elämäntarinan.

”Senioriklupin” tarinatuokio päättyy Hopekutrin häämatkaan. Vaaleansininen auto huristaa pöydällä kohti Hopeakutrin tulevaisuutta. Yksi osallistuja ottaa sen käsiinsä ja muistelee omaa autoaan vuosien takaa. Anna Arola alkaa laulaa: ”Sua vain yli kaiken mä rakastan”. Sen jälkeen muistellaankin Leif Wageria, kuinka hän oli nuorena monien tyttöjen päiväunelmien kohde. Sitten sanotaan Hopeakutrille hyvästit ja lamput sammuvat. On kahvien ja palautekeskustelun aika. Osallistujat antavat oman lahjansa tuotteen kehittäjille – miltä tämä tarinatuokio tuntui.

Minna Haapasalo

FM, teatteri-ilmaisun ohjaaja
teatterin päätoiminen tuntiopettaja, Turun AMK:n Taideakatemia
”Tatu ja Sote – taiteen tuotanto hyvinvointityössä” -valmentaja

Tarinakaruselli – soveltavan sanataiteen palvelukokonaisuus

Tarinakaruselli on syntynyt Hyvinvoinnin välitystoimisto -hankkeen ensimmäisessä valmennuksessa lukukautena 2015-2016. Nykyteknologian mahdollisuuksista ammentava soveltavan sanataiteen palvelukokonaisuus on luomus tiimiltä, johon kuuluvat sanataiteen opettaja Nea Kukkonen, vanhustyön ammattilainen, päiväkeskusohjaaja Minna Yli-Karjanmaa ja tuottaja Mervi Leivo. Tuotekehittelyn edetessä kohti mobiilipelimaailmaa tiimi totesi, että asiantuntijuutta kaivataan lisää. Pelillisyys tuotteessa lisääntyikin merkittävästi, kun mukaan saatiin media designer ja animaattori Mona Taponen. Myös Tarinakarusellin graafinen ilme syntyi huikealla tahdilla, kiitos graafikko Elina Penninkankaan.

Tarinakarusellin palvelukokonaisuuteen olennaisena osana kuuluu parhaillaan kehitettävä mobiilipeli, joka houkuttelee askel askeleelta luomaan sekä omia että yhteisiä tarinoita. Pilottivaiheessa tiimi on painottanut vanhustyön tarpeita ja testannut toimintaa onnistuneesti Jyväskylän Väinönkadun päiväkeskuksessa. Tarinakarusellin tavoitteena on lisätä laadukkaan taidetoiminnan saavutettavuutta ja taiteellisen ja leikillisen toiminnan siivittämänä madaltaa kynnystä hyödyntää nykyteknologiaa vanhustyössä. Sanataidepeli tarjoaa mainion mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen tarinoita jakamalla ja niitä yhdessä luomalla.

Mobiilipelin lisäksi Tarinakarusellin palvelukokonaisuuteen kuuluvat koulutuspalvelut, sanataidepajat sekä sanataiteiluun innostavat Tarinakaruselli-kortit. Sanataidetyöskentelyn pyörteisiin onkin mahdollista päästä jo ennen mobiilisovelluksen valmistumista. Ammattilaisen ohjaamat Tarinakarusellin testiajo -sanataidepajat perustuvat mobiilipelin sisältöihin ja tarjoavat maistiaisia yhteisöllisestä tarinoinnista. Parhaillaan työstetään myös Tarinakaruselli- kortteja, jotka tarjoavat elämysmatkan sanataiteiluun. Karusellin kuljettajaksi -koulutuksessa taas perehdytetään eri alojen ammattilaisia soveltamaan Tarinakarusellin sanataidetyöskentelyä ja mobiilipeliä osana omaa asiakastyötään.

Villinä visiona sykkii ajatus saada Tarinakaruselli jokamiehen ja -naisen mobiililaitteeseen hyödyntämään odotusaikoja ja välitiloja. Yksityisen ja intiimin mobiilitodellisuuden avulla voidaan luoda uudenlaista, modernia yhteisöllisyyttä jakamalla tarinoita vastaavassa tilanteessa olevien kesken. Sanataide ja peli olisivat näin mukana elämän liikkeissä ja pysähdyspaikoissa, kuten terveysasemien odotustiloissa, lääkäriasemien auloissa ja työmatkaliikenteen solmukohdissa.

Tarinakaruselli on ensimmäinen osa pelisovelluskokonaisuutta, joka laajenee monitaiteiseksi sekä eri ikä- ja kohderyhmiä palvelevaksi ja yhdistäväksi tuoteperheeksi. Mobiilipelien ympärille kokoontuvat pääsevät tuottamaan taidetta omista lähtökohdistaan käsin, ammattitaitoisesti rakennettujen ja taidetyöskentelyn aloittamisen kynnystä madaltavien harjoitusten avulla. Pelit kannustavat luovuuteen ja taiteeseen, yhdistää huvin ja hyödyn. Omasta tarinasta tulee osa yhteisön kudelmaa, yhteistä kertomusta.

Syksyllä 2016 ennakkotilattavissa ovat jo Tarinakaruselli-pelikortit, joiden tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.tarinakaruselli.fi/tilaa-tarinakaruselli-kortit/ Tarinakaruselli esittäytyy myös Kulttuurin yhdenvertaisuus -foorumilla, Helsingissä 2.11. yhteistyössä Käpyrinne ry:n kanssa. http://www.kulttuuriakaikille.fi/index.php?k=14980

Tarinakaruselli -tiimi

Mervi Leivo, Nea Kukkonen, Minna Yli-Karjanmaa ja Mona Taponen